Musiikkiopisto Musaiikki järjestää perinteistä taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetusta. Soittostartti on kehittämis- ja tutkimushanke, jonka avulla on pyritty löytämään keinoja taiteen perusopetuksen saavutettavuuden parantamiseksi ja sitä kautta lasten kasvun ja kukoistamisen edistämiseksi mieluisan soittoharrastuksen - ja koulun musiikkitoiminnan yhteistyön tukemana.
1.9. 2016 - 31.5. 2020 Hanketta tuki Opetus- ja Kulttuuriministeriö. Tällöin soittotuntimaksu oli nimellisen pieni 39 €/ lukukausi. Jokainen opetukseen ilmoittautunut oppilas sai pienen määrän soittotunteja omalla koululla koulupäivän jälkeen. Eri opetuksen määrää kokeiltiin ja lopulta toimivimmaksi maksuttoman opetuksen määräksi osoittautui 8 x 15 minuuttia solistista opetusta. Lisäksi oppilas pääsi maksutta vapaaehtoiseen ryhmäopetukseen: Koko lukukauden ajan MuHa-tunneille, bändisoittoon ja/tai orkesteriin.
Tämän ajanjakson aikana Musiikkiopisto Musaiikki ja koulun musiikkiluokat soittostarttioppilaineen toteuttivat mm. suuren musikaaliprodution, Kai Olanderin säveltämän teoksen Hyönteisten Revyy! Kulttuuritalo Martinuksessa. Tässä esityksessä oli mukana Musaiikin pop/jazz opettajat orkesterina ja Musaiikin naiskuoro Musaico laulamassa moniäänisesti yhdessä näyttelevien ja laulavien Soittostartin oppilaiden ja musiikkiluokkalaisten kanssa.
Soittostarttiin on aivan alusta asti, jo syyskuusta 2016 alkaen, kuulunut seuraava idea: Kahdeksan soittotuntikerran minihintaisen "soittostarttikauden" jälkeen lapset saivat mahdollisuuden jatkaa vielä samalla soitonopettajalla kauden loppuun, mutta maksullisesti. Tämä tarkoitti käytännössä noin 120 €:n verran alennusta suhteessa taulukkohintaiseen lukukausimaksuun niiltä oppilailta, jotka ottivat opetusta pitkän kauden ja/tai pidemmät oppitunnit.
1.9. 2020 - 31.12. 2022 Hanketta tuki Vantaan kaupunki. Kun OKM:n rahoitus loppui, Soittostartin "pelasti" Vantaan kaupunki. Kunnalle oli jäänyt paljon käyttämätöntä koulujen kerhorahaa, sillä kaikki ryhmämuotoinen opetus oli koronapandemian vuoksi laitettu tauolle. Soittostartti muuttui tässä kohtaa kokonaan maksuttomaksi. Soittotunteja oli mahdollista järjestää etäopetuksena ja soiton live-yksilöopetus oli koronan tarttumisen näkökulmasta vähäriskistä. Soittostartti-toimintamme pystyi tämän julkisen tuen ansiosta jatkumaan edelleen. Soittostarttiin yhdistyvät takaisin ryhmämuotoiset osiot heti kun tautitilanne asian mahdollisti.
1.1.2023-15.5.2026 Julkinen tuki loppui ja musiikkiopiston rehtori ryhtyi hankkeen suojelijaksi. Tässä kohtaa Suomen malli oli jo alkanut yleistyä. Valtakunnallisissa harrastekyselyissä Martinlaakson koulu oli koko Suomen kouluista kärkikymmenikössä siinä, miten toivottua soiton harrastaminen oli. Harrasteiden Vantaan sääntöihin ja Suomen mallin mukaiseksi toiminnaksi Soittostartti ei kuitenkaan taipunut, koska Soittostartti perustui edelleen vahvasti myös yksilölliseen soitonopetukseen. Soittostartissa jokaisen lapsen soitonopetukseen saatu tuki oli ollut noin 120€ / lapsi + tuki ryhmämuotoiseen opetukseen ja tarvikkeisiin. Julkisen tuen loputtua musiikkiopisto ei pystynyt tarjoamaan enää kokonaan maksutonta opetusta, vaikka jatkoimme maksuttoman ryhmäopetuksen tarjoamista ja myönsimme 120€ alennusta kaikille koko pitkän kauden soitto-opinnot valinneille. Tammikuussa 2023 noin 40 oppilasta joutui lopettamaan soittoharrastuksen kesken lukuvuoden.
Pitkän kauden valinneiden oppilaiden kohdalla 1.1.2023 jatkuvaan soitonopetukseen ei tullut muutosta "pehmeän laskun" ansiosta. Soittostartti siis kuitenkin jatkui ja Soittostarttia sivuavaa väitöskirjaa valmisteleva rehtori alkoi nostaa vuosittain vain puolet palkastaan. Koska opettajien TES-palkat ovat kuitenkin koko ajan nousseet, niin lukuvuonna 2025-2026 jokainen Martinlaakson koulua käyvä Soittostartin oppilas on saanut enää vain noin 80€ edullisemmat soittotunnit suhteessa Musaiikin normaaleihin taulukkohintoihin. Lisäksi olemme edelleen järjestäneet koko lukukauden pituisena maksuttomia MuHa-tunteja (Marju Kurba) ja maksutonta kuoroa (op. Ulla-Mari Vatanen).
Yhdeksän vuoden kehittämistyön ansiosta Martinlaakson monikulttuurisella musiikkiluokkakoululla kaikkien halukkaiden on nyt helppo päästä edullisille soittotunneille pätevien opettajien johdolla!
Toivomme saavamme riittävästi julkista tukea vuonna 2026, jotta voimme jatkaa taiteen perusopetuksen saavutettavuutta edistävien ideoiden kehittelyä. Olemme edelleen tarjonneet monen pituisia soittotunteja (vaikkakin pitkä kausi ja noin 30 min pituiset yksityiset soittotunnit ovat olleet suosituimpia). Tämä mahdollistaa uuden harrastuksen vähäriskisen kokeilemisen. Lisäksi olemme laskutuksessa jakaneet kaikkien laskut kahdeksaan maksuerään per lukuvuosi.
Koska tulevassa uudessa opetussuunnitelmassa oppilaskohtaista opetusta tulee kertyä huomattavan suuri määrä (päättötodistuksen saamiseksi), kuljemme nyt tätä tilannetta kohti panostamalla yhä enemmän ryhmämuotoiseen opetukseen.
Pyrimme lisäämään mm. luokkatunteja, jolloin oppilaan saaman opetuksen tuntimäärä kasvaa ja mukaan opintoihin saadaan lisää yhteisöllisyyttä.
SOITTOSTARTIN TULEVAISUUS ON AUKI
Taiteen perusopetuksen laki on uudistumassa. Koko valtakunnassa kaikki yksityiset musiikkiopistot (siis ne, jotka ovat saaneet TPO-opetuslupansa kunnalta, eivätkä nauti tuntiperusteista valtionavustusta) ovat tällä hetkellä hämmentyneessä tilassa. Uusi laki tullee voimaan 1.1.2027, opetusluvat raukeavat ja kunnilla ei ole lupaa myöntää uusia lupia.
Kymmenet oppilaitokset koko maassa elävät juuri nyt epätietoisuudessa. Osa toimijoista ei välttämättä saa kunnalta ostopalvelusopimusta. Tällaisissa tapauksissa toiminta joutuu alv.-verolliseksi samalla kun kunnan muukin tuki heikkenee ja valtionavustuksen hakemisen mahdollisuus sulkeutuu tpo-luvan lakkautuksen myötä. Taiteen perusopetuksen saavutettavuus tulee romahtamaan tilanteessa, jossa huoltajat joutuvat rahoittamaan itse yhä suuremman osan lastensa opetuksesta ja valtava määrä oppilaitoksia tulee keskeyttämään toimintansa mahdottoman edessä. Perheille edullista opetusta alkaa olla todella vaikeaa ylläpitää ja taiteen perusopetuksen saavutettavuus tulee romahtamaan.
Musaiikin pitkäjänteinen toiminta soittoharrastuksen saavutettavuuden tukemiseksi onnistuu kuitenkin vielä koko vuoden 2026 ajan.
NYKYISET, JO TOTEUTUVAT SOITTOSTARTIN KÄYTÄNTEET SOITTOHARRASTUKSEN SAAVUTETTAVUUDEN, OPPILAIDEN MUSIIKILLISEN SINNIKKYYDEN JA HEIDÄN HYVINVOINTINSA TUKEMISEKSI
- Oppilaiden soittotuntien ajat suunnitellaan vertaamalla heidän koululukujärjestyksiään, jolloin kaikille saadaan mukavimmat mahdolliset soittotuntiajat. Opetusta annetaan koulun tiloissa ja koulun yhteydessä olevissa nuorisotiloissa.
- Koulu ja Soittostartti tekevät tiivistä yhteistyötä. Koulu lainaa Soittostartin soittimia ja Soittostartti koulun. Oppilaita valmennetaan soittotunneilla niin Musaiikin omiin kuin koulun esityksiin. Oppilaat - varsinkin musiikkiluokkalaiset pääsevät hyödyntämään harrastuksessa saavuttamiaan soitto- ja musiikkitaitoja mm. koulun musiikin tunneilla, säännöllisissä koulun ja musiikkiopiston omissa esityksissä ja musiikkiluokkakonserteissa. Lisäksi koulun Omat Projektit-konsertit tarjoavat mahdollisuuksia aivan kaikille oppilaille, joilla on idea omasta esiintymisestä, mahdollisuuden päästä näyttämään (mm. soittotunneilla hankittuja) taitojaan isoille yleisöille.
- Musaiikilla on jonkin verran soittimia antaa lapsille harjoitussoittimiksi maksuttomaan kotilainaan.
- MuHa-tunnit ovat aivan tavattoman suosittuja. Musiikin opiskeleminen yhdessä koulukaverien kanssa näyttää tuovan oppimiseen aivan erityistä intoa! MuHa-tunnit järjestetään heti koulupäivän perään ja aktiivisimpia kävijöitä ovat olleet 3.-5. luokkien musiikkiluokkalaiset
- Kaikki koululla opettavat opettajat (6) ovat päteviä taiteen perusopetuksen opettajia, joko maistereita tai AMK-koulutuksen saaneita: Marju Kurba, piano; Sebastian Finska, sähkökitara; Markus Tiiro, sähkökitara; Jukka Hoffrén, basso; Ilari Ollila, rummut ja Katri Olander, viulu.
- Musaiikki mahdollistaa hyvin monen pituiset tunnit! Oppitunnin pituuden voi valita 15 min minitunnista 60 min pituiseen tuntiin. Useiden lasten keskittymiskyky ei mahdollista kovin pitkiä tunteja ja esim. 20 min tunnit ovat monille optimaaliset ja sillä määrälläkin monet edistyvät hyvin. Opetuskertojen tyypillisin määrä Soittostartissa keväällä 2025 on ollut 15 ykistyistä soittotuntia + konsertti. Tyypillisin tunnin pituus on alkanut olla 30 min.
- Musaiikissa on Soittostartin alkukausien perua mahdollista valita myös vain 8 opetuskertaa. Sillä saa jo hyvän "startin" opinnoille. Opetusmaksujen laskut lähetetään kahdeksassa erässä per lukuvuosi. Useimmat perheet pystyvät vaivatta suoriutumaan lapsen harrastuksen kuukausimaksusta, joka lyhyimmissä tunneissa ollut alle 30€.
- Tässä esimerkki edullisesta ja vähäriskisestä mahdollisuudesta kokeilla, tuntuuko soittoharrastus mieluisalta. Kun opetuksen peruspaketti sisältää 8 omaa soittotuntia, hinnat ovat syksyllä 2026 seuraavat. Lukukausimaksu maksetaan 4 erässä
- 15 min/ vko solistisesti = 111,6 € (27,9 €/ erä)
- 20 min/ vko solistisesti = 167,6 € (41,9 €/ erä)
- 25 min/ vko solistisesti = 207,6 € (51,9 €/erä)
- 30 min/ vko solistisesti = 239,6 € (59,9 €/ erä)
- 40 min/ vko solistisesti = 311,6 € (77,9 €/ erä)
- 45 min/ vko solistisesti = 341,7 € (85,4 €/ erä)
Hanke on siis syksystä 2016 saakka eli jo yhdeksän vuoden ajan kehittänyt ideoita sekä laajan että etenkin yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen saavutettavuuden parantamiseksi.
On huomattava, että Soittostartti-hanke on ollut alusta asti avoinna kaikille oppijoille, myös tavallisilta luokilta ja erityisluokilta. Tätä puolta hankkeesta - peruskoulun ja erilaisten oppijoiden erilaisten tarpeiden näkökulmasta - on Arts Equal-hankkeen kautta tutkinut Martinlaakson koulun musiikin lehtori MT Hanna Nikkanen.
Allekirjoittanut (Katri Olander) puolestaan kehitti musiikkiopistotoimintaa "taiteen perusopetuksen saavutettavuuden" hankkeena. Keräsin aineistoa soiton pitkäjänteisen harrastamisen ja musiikkiluokkakulttuuriin osallistumisen yhdistelmän mahdollisista positiivisista vaikutuksista paitsi Musaiikin rehtorin, väitöstutkijan, myös koulun musiikinopettajan triplaroolista käsin. Väittelin tohtoriksi 7.11.2025 ja väitöskirjani nimi on:
Musiikillinen sinnikkyys. Musiikillisen sinnikkyyden kautta kohti kasvua ja kukoistusta musiikkiluokilla opiskellen - luottamuksen, toivon ja rakkauden malli positiivisen musiikkikasvatuksen visiona.
Tutkimukseni voi lukea seuraavasta linkistä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1046-5
Väitöksen tallenteeseen on saatavilla linkki:
https://drive.google.com/file/d/1bLB1S-RG9g_G-VHCcnrQTTkcnRYqsOu9/view?usp=sharing
Olen siis kerännyt pääosan aineistostani Soittostartti-hankkeesta ja musiikkiluokilta. Taiteen perusopetus on pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa, joten sen yhteydessä minun oli luontevaa tutkia sinnikkyyttä ilmiönä - ja "sinnikkyyden hedelmiä" eli niitä positiivisia asioita, joita itsensä sinnikäs haastaminen omassa mielenkiinnon kohteessa - yhdistyneenä oman "lempeän sisun" voimavarojen löytämiseen - tarjoaa.
Tutkimus käynnistyi siitä havainnosta, että vahvasti monikulttuurisessa (nyt 70% lapsista on maahanmuuttajataustaisia) lähiökoulussa jopa erityisen innokkaaksi musiikin oppijaksi ja luontaisen kyvykkääksi havaitun musiikkiluokkalaisen saattoi olla vaikeaa päästä harrastamaan soittoa. Musiikkiopiston opetusmaksut olivat kalliit ja yhdistyneenä vielä instrumentin hankintaan, lapsen soittoharrastus olisi ollut monelle perheelle aivan liian iso investointi.
Soittostartti teki soiton aloittamisen kaikille helpoksi ja riskittömäksi. Kiinnostavaa oli, että tutkimukseni tuotti tuloksen, että pitkäjänteinen soiton harrastaminen oli yhteydessä siihen, että oppilas koki saavansa musiikin harrastamisesta paljon sisäisiä hyvinvointipalkintoja. Tämä "musiikillinen kukoistaminen" oli edelleen yhteydessä vahvempaan minäpystyvyyteen, korkeampaan hyvinvointiin ja useammin tunnettuun flown kokemiseen.
Väitöstutkimukseni pohjautui neljään artikkeliin. Musiikkiluokilta kerätyn aineiston avulla kehitin positiivisen kasvatuksen mallin, joka kuvaa oppimisprosessia, jossa sinnikäs ja sisukas pyrkiminen kohti omia unelmia ja tavoitteita johtaa kasvuun ja kukoistamiseen. Soittostartti-koulussa sekä hyvinvointi- että oppimistulokset osoittautuivat tilastollisesti merkitsevästi korkeiksi ja ovat sitä edelleen. (Toki monikulttuurisen koulun poikkeukselliseen onnistumiseen lasten oppimistulosten ja hyvinvoinnin edistäjänä on ollut vaikuttamassa myös lukuisia muitakin tekijöitä.)
Väitöskirjani suomenkielisessä yhteenvedossa sivuilla 103-116 pohdin, löytyisikö Soittostartin tyyppiselle toiminnalle jatkossa tukimuotoa. Startti-toiminta näytä sopivan mihinkään valmiiseen sabluunaan. Se ei yksityisopetusta sisältävänä sovi myöskään harrastamisen "Suomen malliin".
Näkisin kuitenkin, että juuri se tie, jota Soittostartti on kulkenut, kattaa ne uudistukset, joita maan eri musiikkiopistot tarvitsevat.
1) Tiivis yhteistyö - ja synergian hakeminen - peruskoulujen kanssa on välttämätön askel.
2) Musiikkiopistojen kannattaisi pyrkiä lisäämään ryhmämuotoista soitonopetusta ja kehittää aktiivisesti sen pedagogiikkaa. Ryhmäopetushan on tunnetusti kustannustehokasta ja opetusmaksuiltaan edullista myös oppilaille. Varovainen askel tähän suuntaan on säännöllisten "luokkatuntien" lisääminen osaksi Musaiikin opetusta. (Uusi ops poistaa yleisen oppimäärän ja jotta oppilas saisi riittävän määrän opetusta päättötodistuksen saavuttamiseksi ilman että on 30-vuotias valmistuessaan, musiikkioppilaitoksiin tarvitaan lisää innostavaa, mieluisaa ja oppilaille merkityksellistä ryhmämuotoista musiikinopetusta.)
3) Lisäksi musiikkioppilaitosten kannattaisi uudistua ottamaan digitaalisesta pedagogiikasta "kaikki irti". Mutta digipedagogiikka ei kuitenkaan yksin riitä, sillä ihminen on sosiaalinen eläin ja me tarvitsemme live-musisoinnin tuottamia vahvoja tunteita ja kohottavia elämyksiä. Digitaalinen tuki voisi hyvin aktivoida esim. kotiharjoittelua. Musiikkiopistoissa yleisesti käytössä oleva EEPOS-järjestelmä mahdollistaisi opetusvideoiden jakamista, etäoppitunteja ja viestittelyn eri ryhmien jäsenille.
Juuri näihin em. teemoihin kohdistuvasta kehittämis- ja tutkimushankkeesta muodostuu "Soittostartin evoluutiossa" seuraava askel, mitä on mahdollista kehittää ainakin vielä syksyllä 2026.
Väitöstutkimukseni jo havaitsi musiikkia arvostavan ja säännöllisiä esiintymisiä mahdollistavan yhteisön ja pitkäjänteiseen soiton harrastamisen kombinaation tuottaneen PsyCap-ominaisuuksia: toiveikkuutta, minäpystyvyyttä, resilienssiä ja optimismia. Kun soittoharrastus lisäksi rakentaa keskittymiskykyä, luovuutta ja vaikuttaa hyvin kokonaisvaltaisesti kehittyvien aivojen eri alueille, niin soittoharrastuksesta leikkaaminen vaikuttaa hyvin lyhytnäköiseltä yhteiskuntamme menestyksen rakentamisen näkökulmasta.
Nyt olisi kova tarve vakuuttaa päättäjät perinteisen soiton harrastamisen monista tutkituista hyödyistä. Tieteellistä tutkimusta aiheesta on jo valtavasti ja näyttö on hyvin vakuuttava. Yksityisen soitonopetuksen tuottamia hyötyjä tulisi tuoda tässä tilanteessa näkyvämmin yleiseen tietoisuuteen. Väittäisin, että soitonopetuksen laitettuna jokainen julkisen tuen mahdollistama euro palaa moninkertaisena takaisin.
Minulla on vahva usko siihen, että esittelemäni Soittostartin tyyppinen malli, joka hakee synergiaa koulujen ja harrastustoimijoiden välisestä yhteistyöstä - niin musiikissa, kuvataiteessa kuin liikunnassakin, saattaisi toimia! Ryhmien olisi myös tärkeää päästä esiintymään, jolloin toimintaan saadaan tavoittellisuutta. Soittostartti voisi hyvin jatkaa uudenlaisen oppimisen kehittämisen laboratoriona, mikäli näiden uudenlaisten mallien kehittämiseen ja niiden tutkimiseen olisi tarjolla jonkinlaista tukea.
Taiteen perusopetuksen uudistamisessa ja lain valmistelussa kannattaisi ottaa aikalisä. Helsingin Sanomissa on kirjoiteltu lakiehdotuksen herättämästä huolesta seuraavasti:
Ilman hallittua kehittämistä voi käydä niin, että suomalaisen taiteen perusopetuksen ihme romahtaa. Jos lasten ja nuorten mahdollisuudet viettää itselle merkityksellistä vapaa-aikaa palkitsevasti, yhteisöllisesti ja omia vahvuuksia kehittäen mm. taiteen parissa heikkenevät, seuraukset olisi pian nähtävissä myös kouluissa edelleen kasvavana lasten pahoinvointina ja heikkenevinä oppimistuloksina.
Mikäli muutos kuitenkin tehdään hallitusti ja tukea tarjotaan esim. Harrastusstartti-tyyppisten, uudenlaisten yhteisöllisten toimintamuotojen kehittämiseksi, tilanne saattaisi ehkä vielä olla mahdollista pelastaa - heikkenevästä kuntataloudesta huolimatta.